Olen pitkään miettinyt miten meillä heteroilla on jokin ylimaallinen oikeus kieltää kahden oikeustoimikelpoisen ihmisen mahdollisuus mennä naimisiin vain siksi, että ovat homoseksuaaleja. Raamatulla lyödään päähän siinä määrin, että vastenmielisyyteni uskontoja kohtaan kasvaa kasvamistaan. Semminkin kun myös uskovaisten piirissä homoja on. ja satun tietämään eräänkin henkilön, joka on käynyt helvetin tuskat uskovien piirien tuomitsemisesta ja törkeästä käytöksestä. Sitten kun uskovien yhteisöjen pedofiilit rellestävät, näiden teot painetaan villaisella ja vaietaan. Jokainen voi miettiä kumpi tekee enempää vahinkoa, homo, joka haluaa avioliittoon toisen homon kanssa vai se heteropedofiili, joka saalistaa vuosikymmeniäkin yhteisösnä suojeluksessa. Tarkoitan tällä vain sitä, että ennen kuin ruvetaan toisia neuvomaan mikä on oikein ja väärin, kannattaisi saattaa omat tyypit edesvastuuseen eli tehdä itsekin jotain "oikein".

Jos uskoo jumalaan, se on hyvä asia. Jos alkaa käyttämään uskoa litistääkseen muut alleen, ollaan syvässä jonkassa. Uskontojen harjoittajat toimivat monesti kokemukseni mukaan oppiensa vastaisesti . "Älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi" ja, "Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi!". No joo. Tuomitseminen on niin helppoa kun tuntee olevansa erinomainen ja kaiken yläpuolella. Onko myös huijausta se, että Jeesuksen luo saa kuulemma mennä semmoisena kuin on mutta kun on sinne mennyt, kelpaa vain jos muuttuu toisenlaiseksi. Mene ja tiedä. Ainakaan minä en semmoiseen porukkaan sekaannu. Elämä on liian arvokas ja hieno asia, että kuluttaisin sen ahdaskatseisten ja armottomien ihmisten seurassa.

Voin kertoa, että olisin milloin tahansa ottanut tasapainoiset ja rakastavat homovanhemmat itselleni kuin ne vihaavat, hakkaavat ja juopot heterovanhempani. Ehkä olisin päässyt elämään kiinni vähän nopeammin ilman pahoja traumoja. Ehkä minua olisi suojeltu lapsena liialta vaikeilta asioilta. Huvittaa suuresti se mantra, jossa hoetaan, että lapsi tarvitsee isän ja äidin. Silloin heistä tulee väistämättä tasapainoisia ja hyviä ihmisiä, elämän tarkoitus toteutuu ja sillä laillla. Mistähän nämä maailman hullut sitten ovat siinneet... Mutta hyvät hyssykät, elämä on paljon monimuotoisempaa kuin tämä mantra antaa ymmärtää. Olisikin niin helppoa ja yksinkertaista.

Ymmärrän kyllä, etteivät asiat ole mustavalkoisia, ei ole vain hyviä homoja ja pahoja uskovaisia mutta jotenkin asiasta pitää kirjoittaa ja joitakin asioita tuoda esille. Ihmisiä tässä kaikki ollaan.